Päivälleen 20 vuotta sitten oli perjantai. Olin lukion toisella
luokalla, palannut koulusta kotiin ja katselin tv:stä Jyrkiä, jossa oli Don
Huonojen "Intimate & Interactive" -lähetys. Yhtye julkaisi samana
päivänä viidennen pitkäsoittonsa Hyvää yötä ja huomenta.
Lähetyksestä jäi päällimmäisenä
mieleen kappale Vedä käteen. Kuuntelin biisin myös levyltä, jonka
isosiskoni osti muistaakseni heti julkaisupäivänä. Hän oli kesän
festarikeikoilla innostunut Don Huonoista ja ostanut loppukesästä yhtyeen Nämä
päivät, nämä yöt -kokoelman. Tuohon aikaan tiesin Don Huonojen
biiseistä ainoastaan Seireenin ja Hyrrän. Myös Pieniä,
sieviä sieniä olin kuullut joskus.
Syys-lokakuun vaihteessa
siskoni lähti au pairiksi Irlantiin. Hän jätti kotiin mm. cd-levynsä, joista
poimin kuunneltavaksi Don Huonojen levyt. Hyvää yötä ja huomenta ei itselleni
aluksi juuri kolahtanut, mutta innostuin enemmän kokoelmalevystä sekä Verta,
pornoa ja propagandaa -albumista. Marraskuuhun tultaessa en varmaan
kuunnellut mitään bändiä niin paljon kuin Don Huonoja. Samoihin aikoihin bändistä
oli tullut Suomen suosituin, keikat myytiin loppuun ja Hyvää yötä ja huomenta
myi kultaa.
Ensi viikon perjantaina olen
menossa Don Huonojen keikalle. Yhtye julkistaa Hyvää yötä ja huomenta -levyn
20-vuotisjuhlaa lyhyellä kiertueella, jolla soittaa albumin alusta loppuun.
